Osteopatian historiaa

 

Osteopatia on kehitetty Yhdysvaloissa. Vuonna 1874 Andrew Taylor Still (1828-1917) toi julkisuuteen kehitämänsä uuden hoitomuodon, jonka hän nimesi osteopatiaksi. Englantilainen fysiologi John Martin Littlejohn (1865-1947) toi osteopatian Eurooppaan. Hän kiinnostui osteopatista saatuaan avun keuhkotautiinsa tohtori Still´lta ja ryhtyi Stillin oppilaaksi. John Martin Littlejohn luki itsensä lääkäriksi ja tutki ihmiskehon mekaniikkaa sekä mekaniikan lainalaisuuksia. Hän kehitti osteopatian mekaanisia perusteita ja malleja ja loi osteopatialle vankan teoreettisen pohjan. Osteopatian teoreettinen pohja nojaakin vankasti ihmiskehon fysiologian ja anatomian periaatteisiin. Littlejohnin ohella lukuisat muut 1900-luvun alun ja puolivälin fysiologian vaikuttajat (mm. Harrison Fryette) ja osteopatian kehittäjät ovat vaikuttaneet osteopatian tieteeseen perustuvan teoriapohjan kehittymiseen. Osteopatia onkin kokonainen hoitofilosofia, eikä sitä tulisi tarkastella vain yksittäisenä hoitomuotona tai yhtenä ns. vaihtoehto-hoitona.

 

Littlejohnin oppilas englantilainen John Wernham (1907-2007) on yksi merkittävimpiä Stillin hoitofilosofian seuraajia. Wernham teki hoitoja ja opetti klassista osteopatiaa lähes 100-vuotiaaksi. Klassisen osteopatian toi Suomeen Wernhamin oppilas Christer Pellas, joka aloitti osteopatia-opetuksen Suomessa vuonna 1988. Nykyään klassista osteopatiaa voi opiskella Suomessa Osteopatiakoulu Atlaksen 4-vuotisessa koulutusohjelmassa.

 

Hoitofilosofia

 

Find it, fix it, leave it - eli etsi häiriö, korjaa se ja anna kehon itseparantavien voimien hoitaa paranemien. Hoitaja vain antaa kehon voimille vapauden toimia.

1. Keholla on itseparannuskyky sairauksia vastaan ja pyrkimys häiriöstä takaisin tasapainoon

2. Häiriötön hermoviestintä on terveyden edellytys

3. Häiriötön verenkierto ja aineenvaihdunta takaavat kehon puhdistumisen kuona-aineista sekä ravinnon ja energian pääsyn kehon jokaiseen soluun

4. Terve keho tuottaa kaiken tarvitsemansa energian ja kemialliset aineet elämän ylläpitämiseksi

5. Manuaalisesti kehon toimintoja aktivoimalla ja korjaamalla häiriötilat, näitä itsesäätäviä voimia voidaan tasapainottaa
 

 

Osteopaattinen Hoito

 

Osteopaattinen hoito tähtää kehon sisäiseen tasapainoon ja luonnolliseen liikkuvuuteen.

 

Mihin osteopaattinen hoito perustuu?

Luut, nivelet, nivelsiteet, jänteet, sidekudokset, kalvot, lihakset, sisäelimet ja rauhaset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Muutokset näiden rakenteiden toiminnassa häiritsevät hermoviestintää, verenkiertoa, immuunipuolustusta ja aineenvaihduntaa. Aiheuttaen jännityksiä ja lukkiumia altistaen sairauksille. Jokainen häiriö selkärangan alueella heikentää sisäelinten toimintaa aiheuttaen häiriöitä esim. ruoansulatuksessa tai suoliston toiminnassa. Pienikin häiriö kehon toiminnassa häiritsee kokonaisuuden toimintaa. Osteopatiassa vaikutetaan rytmisellä liikkeellä ensin ongelma-alueen aineenvaihduntaan. Näin paraneminen alkaa sisältäpäin ja hoitotulos on pysyvämpi.
Tavoitteena hoidossa on elinvoiman lisääminen ja kehon omien säätely- ja paranemismekanismien voimistaminen.
Keholla on kyky parantaa itse itsensä, kun annamme sille mahdollisuuden.
Fyysisten ongelmien lisäksi myös mieli tasapainottuu ja hoidettava löytää todellisen minänsä kehollisen ja psyykkisen itsetuntemuksen lisääntyessä.

 

Kauanko hoito kestää?
Hoito-aika määräytyy hoidettavan ongelman ja asiakkaan mukaan. Tyypillisesti hoito-aika on n. 20 - 40min. Hoidon ajallinen kesto ei ole merkittävä, vaan muutos, jonka hoito on saanut aikaan hoidettavan fysiologiassa.

 

Mitä osteopatialla voidaan hoitaa?
Osteopatialla voidaan hoitaa lähes kaikkia kehon ongelmia. Esimerkiksi selän, niskan ja raajojen kipuja, jännityksiä ja jäykkyyksiä, nivelongelmia, välilevyvaivoja, hermoston kiputiloja kuten iskias- tai rannekanava-oireyhtymää, liikunnallisia ongelmia, tapaturmien ja urheiluvammojen jälkitiloja, päänsärkyä, migreeniä, poskiontelotulehdusta, hengitystieongelmia ja astmaa, ryhtihäiriöitä, stressiä ja väsymystä sekä raskauden aikaisia ja synnytyksen jälkeen ilmeneviä selkä- ym. ongelmia. Useimmiten ihmiset hakevat osteopaattista hoitoa tuki-ja liikuntaelinvaivoihin.

 

Kenelle hoito sopii?
Hoito sopii kaikenikäisille. Hoitotekniikat valitaan asiakkaan ongelman, terveydentilan ja iän mukaan. Esimerkiksi rappeumasairauksia kuten osteoporoosia ja reumaa hoidettaessa ei käytetä manipulaatiota, vaan kehon toimintaa ja aineenvaihduntaa aktivoidaan pehmeillä, turvallisilla menetelmillä. Hoitoon on siis turvallista tulla, eikä se tuota kipua. Asiakkaat kokevat hoidon yleensä hyvin miellyttävänä.

Miksi hoidetaan?
Osteopatiassa katsotaan lantion olevan selkärangan perusta, aivan kuten rakennuksessa on kivijalka. Pienikin kallistuma tai kiertymä aiheuttaa jännitteitä koko rangan alueelle häiriten kehon toimintaa ja siirtäen jännitystä luustolle, sidekudoksille ja lihaksille.
Lopputuloksena on ryhtivirheitä sekä nivel- ja lihasoireita, koska lihakset yrittävät korvata häiriintyneen tukikehyksen tehtävää.
Lantion asennon korjaaminen on erittäin tärkeää monissa kehon ongelmissa. Kipu on seuraus kehon reagoimisesta häiriöön.